Joulukransseja osa 2

 Hahaa, joku jo luuli ettei meikä kolli ymmärrä mitään kranssien päälle.

 Miäpä olinkin nokkaunilla ekan kranssin aikaan. Nuin, näetkös.

 Sitten me tehtiinkin heinäkranssi...

 ...vihreetä palloo ja punasta palloo...

 Miten niin ei laiteta myyriä kranssiin? Häntä rusetille. Ois komia.

 Hymmm....

 ...hienosti lennähti kun tassulla hiukka kuopas...

 ... sinne niin, mene mene...

... äiskäää! Joku on laittanu siun liimapyssyn patruunat maton alle. Miä näin. Iskä varmaan.

Joulukranssimaraton osa 1

 Joulun kranssimaraton on avattu. Vanhoja kransseja romutetaan, osa tuunataan ja ihka uusiakin saattaa syntyä. Verstaan ovi sai väriä räiskyvän kranssin.

 Vinkki! Rojuthan kannattaa kiinnittää kranssipohjaan kuumaliimapyssyn avulla. Joka sen on tehnyt, tietää että valmis työ on täynnänsä ohuita liimanauhoja kuin hämähäkinseittejä. Niistä pääsee kätevästi eroon surrauttamalla valmiin työn lävitse kuumailmapuhaltimen kanssa.

Ja eikun seuraavan kimppuun... vaaleanpunainen unelma vai pallokranssi vai...

Tintin seikkailut

 Uskollinen karkeakarvainen kolliterrieri Myrlou ja mustan ruokinta-automaatin salaisuus.

 Tintti ja lento 714.

 Kapteeni Haddock! Varokaa toki salamaa. Pelästytätte Tintin.

 Kapteeni Haddockin tavoin Myrlou on perso luille ja ruualle, joita hän häikäilemättä saalistaa. Myös Myrloun myyräjahdeista, hämähäkkipelosta ja hassunkurisista ilmeistä ja eleistä revitään jatkuvasti huumoria. Myrlouta on myös helppo pitää sympaattisena tämän jouduttua pulaan. Köh köh... tintin... sulka... juuttui kurkkuun... köh...

 Ei vaiskaan, se on kuvitteellinen sarjakuvahahmo se Mirlou, eikä se sitä lehtimies Tinttiä syönyt.

 Tuolla se vieläkin pyllistelee teille :D

Mutta unessa, unessa selviää yksisarvisen salaisuus.

Simmosta se on. Kissanelämä.

 Enste myö maalattiin kirjakaappi. Kriittisessä vaiheessa äiskän mielestä miun karvan oli turvallisempaa kaapin sisäpuolella.

 Sitten pamahti ketuttaan. Onpa siinäkin sanonta. Pamahti myyrättään... parempi. Avaa ovi! Osaan kyllä olla nätisti huiskimatta.

Tai nooo, osaan miä itekkin.

 Tämä käy. Oikeestaan nasta yksiö.

Kompromissi. Piän kantapäästä kiinne, en vahingossa putoo maalitörpäkkään.

 Sitten me jo laitettiin herneet itämään. Äiskä syö nää versot, miä tuota vieressä olevaa villirucolaa.

Iltapäivätorkut. Näin unta näin isosta silakasta. Häntäkin piti suojata vesipedolta. Huom. kuva ja häntä.

 Unten jälkeen leikitään sulkahuiskaa. Missä se on? Iskää? Täällä sen jemma pitäisi olla.

 Tämäkin reitti tukittu poikittaisella historia-opuksella. Mokomat.

 Eikun tunnelipiiloa sitten.

 Näkyykö. Näkyykö. Kuuntelen. Ja paljasta varvasta odotan.

 Ulkotarharetki vuorossa. Näin koputetaan. Oikialla tassulla kolme kaapasua, vasemmalla kaksi, jos ei tule liikettä, noustaan takatassuille ja kuovitetaan oikeen olan takaa. Viimeinen konsti on tuon vieressä olevan oliivipuun pöyhiminen. Sitten kyllä tapahtuu...

Simmosta se on. Kissanelämä.

Pihkassa pihkavoiteeseen

 Tadaa. Nuin vain me tehtiin omaa Pihkassa -pihkavoidetta. Niin on luomua, jotta melkein voisin maistaa, mutta en sitten kuitenkaan.

 Ihan oma tarinansa on pihkankeruureissu Alpon lehmihaassa, mutta ei siintä tässä sen enempää.

 Kuusenpihkan sekaan tuli kookosöljyä pääosin, hiukka myös oliiviöljyä notkistamaan.

 Tässä kohtaa pihkan sulatusta rupesi ensikertalaisia hiukan jo epäilyttään, melkoista mönjää meinaan.

Mutta oi katsokaa kuinka kauniinvärinen lopputulos ja se tuoksu....

Välissähän tietty suodatettiin roskat sideharson avulla ja lisättiin mehiläisvahaa ja vähän hunajaa ja yrttitinktuuraa, sitä meidän salaista ainesosaa :) Tuohon vaan tarvittiin niin paljon käsiä jottei kukaan kerennyt kuvaamaan.

 Tuotahan voi käyttää mihin vain, hurjiinkin juttuihin. Me vain äiskän käsiin, kun sillä kasvaa kalan suomut kun lotraa vedessä. Tuo on paras rohto siihen.

 Pihkavoide kun oottaa jämähtämistä, me iskän kanssa tehdään talvivalkosipulille koti. Ne on hianoo Ylöjärveläistä rotua, joten aateltiin laittaa oikeen kohopenkkiin. Mihin siä sen kynän nyt hävitit? Annapa kun miä pitelen tätä lautaa kun etsit.

 Kato reikä! Myyrien tirkistelyaukko. Jee... tää on hyvä...