keskiviikko 29. huhtikuuta 2009

Planktonia ja kaloja miulle.



Miä sain mummilta kalakortin, postipoika toi aamulla, kato kun tässä on paljon kaloja, mummi on ne ihan ite leikannu erivärisistä papereista, toi vihree fisu haisee ihan silakalle. Mummi on vähän sipassu jotain liitua tonne taustalle, ihan kuin planktonia ja oih kun on ihanalla kimalletussilla viälä sutastu levääkin. Mummi kirjottaa että sydämelliset onnittelut miulle. Miä oon nyt 15. Kiitos miun mummi!

tiistai 28. huhtikuuta 2009

Seuralliset oravat



Nämä töyhtökorvat pitävät miulle seuraa päivittäin pihamaalla. Missä sitten tönginkin, niin tulevat aina lähikuusen oksille nakuttaan. Ne tykkää kun niitten kanssa seurustelee, vastaavat aina naksutteluun :D Röllöä saisvat kyllä varoa vähän enämpi, mutta tuntuu että oravat oikein nauttivat, kun voivat vähän kollia härnätä.


Pesänsä ovat tehneet pihakeinun takana oleviin suuriin kuusiin. Siinä huiliessa on hyvä heittää juttua töyhtökorvien kanssa.

Kirjansidontaa osa 2


Kirjansidontakurssin antia. Valokuva-albumi.


Tässä kierrätetään Marjan kangasta makuuhuoneesta albumin kanneksi. Kangas on kiiltävä, karvainen ja siihen on ommeltu pieniä paljetteja.


Albumin ideana ovat nuo mustasta kartongista leikatut sivut. Ja jottei homma kuullostaisi liian helpolta, joka toinen sivu on leikattu eri tavalla.


Tuolta se näyttää yhtenä pötkönä.


Jotta pysyttiin tyylissä loppuun asti, tuo nauhakin. joka näkyy kirjan päädyssä, nimeä en nyt muista sille, mutta usko pois, hieno nimi sillä varmaan on, siis tuo nauhakin. joka vain hiukka pilkahtaa, kimaltaa.

Linkki kirjansidonta kuviini.

Kirjansidontaa osa 1


Käytiinpä taasen Marjan kanssa kurssilla. Tällä kertaa valintamme kohdistui kirjansidonnan mielenkiintoiseen maailmaan. Onneksi emme etukäteen tienneet kuinka tarkkaa homma on :D

Esittelen täällä hiljalleen kurssin aikaansaannoksiani. Olin myös kuvannut kaikki kymmenet työvaiheet, mutta kuten aiemmin kerroin, nehän olivat siinä palamaan syttyneessä läppärissäni. Vielä en tiedä saadaanko ne pelastetuksi, mutta jos, niin lisään ne myöhemmin.

Miun kurssini anti: Päiväkirja, vieraskirja, valokuva-albumi ja kissakirjanen. Sekä reiitetyt sormenpäät, yhden sormen pään muotoilin uudelleen paperiveitsellä, muistoihin jäivät myös huokailut, liisteriklimpiksi tuhoutuneet kauniit paperit, kovaksi jämähtäneet maalipensselit, se naps ääni ei hevin unohdu kun sidontaan käytetty pellavalanka napsahti poikki aina juuri siinnä kriittisessä kohdassa, lipsahti rumiakin suusta ja tietysti se onnistumisen riemu. Myös millit ja sentit sekosivat käsittämättömällä tavalla useampaan kertaan ja sotkinpa silitysrautanikin liimapaperin kanssa. Suosittelen kaikille kirjansidonnan kurssia, elämykset ovat taattuja.


Tämä on ensimmäinen käsin sidottu tekeleeni. Päiväkirja. Ihan tavallista kopiopaperia sisällä. Päällä kukkakangasta ja tekonahkaa.


Hienosteleva kirjanmerkki kuuluu tämän kirjan tyyliin.


Näitä käsin tehtyjä kirjojahan voi koristella mielinmäärin. Niillä voi korostaa tai peittää. Enpä kerrokkaan kummassa tarkoituksessa tuo pitsi on tuohon liisteröity.

maanantai 27. huhtikuuta 2009

Kissakuvahaaste 107: Lämmin


Kevät tauolta palaavan kissakuvahaasteen aiheena on tällä kertaa lämmin.


Tämä Röllön kuva on kyllä jo nähty, mutta se vaan on niin lämmin. Kuvitelkaa kevätauringon lämmittämä turkki, niin lämpöisen kuuma tuo karva oli kun sitä silittelin kuvan oton jälkeen.

sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Syreenimajan pohja



Tungin syreenimajan pohjaan kaikki jämäkivet ja -betonit mitä pihalta löytyi. Kuvaa katsoessa käy mielessä melkonen mauttomuus, mutta ei toki niin paha luonnossa. Katsojalta vaaditaan nyt hiukka mielikuvitusta, ympärille tuuhean vihreä syreeniaita valkoisilla suurilla kukilla, heh, yleensä tässä kohden kukinta on ollut tosi surkean näköistä, mutta nythän vaan mielikuviteltiinkin. Kuvaan teille kesällä tuon oletetun vihreyden.


Pohjasta löytyy yllätyksiä kun läheltä katsoo.

lauantai 25. huhtikuuta 2009

Röllö 15 vee



Miä Röllö olen tänään viättänyt 15 vee syntymäpäiviä ylimääräisen seitipalan avustuksella. Juhlan kunniaksi haluan esitellä teille osan valtakuntaani.


Täältä ylhäältä miä hallitsen valtakuntaani. Tuanne kun katon suaraan, niin siällä asuu musta koira, kiree luontonen. Noo, ei se enää niin paljo hauku kun alkuaikoina, tullaan kyllä jo jotenkin juttuun. Tualla oikialla asuu kaksi kissaa. Vähän ovat simmosia heikkokuntosen olosia, laihoja ja sillee. Ovat hihnakisuja niin ei ihan lähikontaktiin olla viäl päästy. Kiinnostavia misuja kuitennii. Misujen ja miun välissä on suuria kuusia, niissä asuu mein kylän muhkeimmat oravat. Hyvälihasia ovat. Toisen puolen kuusissa asuu miun harakkakaverit, joskus niillä on sulka pyllyssä ja rääkyvät yhtenään, toisinaan sovitaan hyvin samalle tontille.

Tästä kuvasta näätte kun iskä teki miulle laajennuksen toissa kesänä. Pistettiin viitisen senttiä lisää sisäänmenon makuulavetille ja tohon käytävälle, joka vie päälavetille. Nyt vähän näyttää siltä että voitais harkita jotain elintasolaajennusta jälleen. Tuohon tikkaisiinkin on lisätty vähän apuaskelmia sitä mukaa kun on tuota ikää kertynyt.


Tässä kokonaisuus. Tuonne alas meen vasta kun tulee liika kuuma karvan alle. Tuuletusikkunasta pääsee aina het sisälle, kun ensin koputtaa tassulla. Sitten ihan kesällä siintä pääsee itse työntämälläkin. Terveiset kaikille ystäville ja rentoa kevättä täältä valtakunnastani toivottelen. Erityislipaisut Jompalle.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Päiväunet



Röllö on siirtynyt myös kesäaikaan jo parisen viikkoa sitten. Päiväunet otetaan pihalla metrin korkeudessa viinirypäle-zilgan takana. Ai kun lämmittää vanhaa nahkaa. Röllö on taasen saanut melkosesti puhtia auringosta, välillä ihan rasittavuuteen asti. Ulos sisään ulos sisään syömään mennään ulos tule mukaan sisään ulos...

Syreenimaja



Meitin pihan varjosalla puolella on aina ollut suuri syreenipuska. Ränsistynyt, keskeltä kalju. Se on vaan aina ollut siinä. Eilennä sitten tuli ajatus, jotta siintä voisi kokeilla rakentaa syreenimajan. Ja eikun tuumasta toimeen.


Teen tuon "lattian" kivituhkasta, mutta kasa on viäl jäässä :D Niinpä on hiukan maltettava. Muutaman liuskekivenkin vielä löysin nurkista pyörimästä. Syreeniä on nuorennettu rankalla kädellä. Kalkittu ja lisätty maata. Ei varmaankaan kuki tänä vuonna valkoisin kukin, mutta nyt vaan toivotaankin että jää henkiin ja aloittaa uuden kukoistuksen majan muodossa.


Pisimmät oksat on varmaan noin kolme metrisiä. Nähtäväksi jää mitä tuosta syntyy, vai syntyykö muuta kuin kateainesta silppuriin.

Puutarhakausi 2009 on alkanut



Puutarhakausi on alkanut. Orvokit ovat vallaneet kuistin.

Kiinalaisen sanonnan mukaan puutarha tekee omistajansa onnelliseksi koko elämän ajaksi.

tiistai 21. huhtikuuta 2009

Röllön sammalpatjan rapsutusta



"Haravoippa äiskä tarkkaan nyt, sitten siinnä sammalikolla on hyvä kelliä auringossa."


Takapihan sammalen kasvatus alkoi viitisen vuotta sitten, kun nurmikko vaan kittuutti. Kalkki kun jätettiin kokonaan pois, niin nyt sammal onkin jo tosi tuuhea ja paksu, on kuin patjalla kävelisi.

torstai 16. huhtikuuta 2009

Rakas läppärini savusi atomeiksi


Seikkailin blogien ihmeellisessä maalimassa. Äkisti läppärini näyttö pimeni. Sitten rupesi LG:n sivuilta puskemaan tummaa sankkaa savua. Ja sitten miä juoksin, johdot irti seinästä ja koneesta, sammutuspeite ympärille ja kuskaus väljemmille vesille. Nii. Siksi en ole kirjoitellut aikoihin. Olinkin jo koneelle tunkenut kaikki hianot kuvat kirjansidontakurssilta, noh, se niistä...

Nyt yritän toisen koneella. Ei tunnista kameraa, ohjelmat kadoksissa, salasanat pitäisi muistaa, del-nappulakin ihka väärässä paikassa, toimii kaikinpuolin omituisesti, voih. Kylläpä voikin tulla ikävä omaa pientä konetta, joka tähän asti toimi niin sopusasti, mistähän hää lie suuttunu. Korjaajaltakin tuli jo alustavasti huolestuttavaa tietoa että voipi mennä koko loota kompostiin.


Olen sitten harmissani tökkiny siemeniä multaan. Kuvassa basilikavauvoja, viisi tuhannesta. Miten sitä aina liioittelee siementen kanssa?


Ja tässä timjamivauvoja. Näitä pitää tullakkin paljon, niiden menekki on meillä melkoinen ja talveksikin pitää kuivata.


Ja uusia kokeiluja: viidakkokurkkua, early jalapenoa (erittäin tulinen chilipippuri) sekä chilipippuri hungarian hot waxia. Tuo viidakkokurkku on meksikolainen vihannes, joka tekee paljolti kolme senttisiä hedelmiä. Niitä voi käyttää salaatteihin, säilöntään tai wokkiin. Köynnöstävä. Jatkossa kerron kuinka niiden kanssa käypi.

ps. viikon vinkki

Ei kantsi mennä etes vessaan jos on läppäri auki ja seinässä kiinne, se käy sen verran nopiaan tuo läppärin suutahtaminen, onneksi mie istuin vieressä. By the way takuuaikakin oli sopivasti umpeutunut pari kuukautta sitten.

tiistai 7. huhtikuuta 2009

Noitia ootellessa

 ...noitia ootellessa pureskelenpa nuo ohrat tuosta pois, jotta saadaan sitten tuoretta vihreetä tipuineen pääsiäispöytään...