Meillä ei oo enää remonttia. Hommat sujui sutjakasti, kun miä koko ajan tarkastelin laatua ja laskelmia.
Iskä joskus luuli miun nukkuvan, ehei ehei, mitään ei tehty valvovalta viranomaiselta salaa. Aina tarkkailin toisella silmällä ainaskin varvaskarvan takaa.
Äiskän ketku heitti miut välillä perkoilaan, oli kuulemma liian kova meteli miun karvakorville, pöh.
Sit miä näytin niille kieltä, kunnes ne laitto miun soffan takas paikoilleen ja kaikki oli taas hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti