Happamia sanoi Myrtti pihlajanmarjoista

 

Jee jee, jo kellertää, kohta lehdet leijailee. Päästään äiskä haravoimaan.

 Me kerättiin tänään kaikki raakileet pois kasvihuoneesta, enää ei sytytellä kynttilöitä yöllä.

 Me laitetaan paperipussiin omena ja pino chilejä, näin ne kuulemma kypsyy sisällä. Katsotaan kuinka käy.

 Vesisaavi pitää muistaa tyhjentää ja pestä... iskä hoi, kuulitko...

Lokakuun alku ja näin hurjasti raakoja tulichilejä oli vielä kasvihuoneessa. Pakastinkin pullottaa niitä, oli hyvä chilivuosi, oli.

 Happamia, sanon miä Myrtti pihlajanmarjoista.

Syksyllä on niin mukavaa makoilla karvamatolla puuhellan äärellä. Syksy on kiva asia.

Satoisa iltalenkki

 

 Me kävellään joka ilta äiskän kanssa tontti ympäri. Miä kun vahdin myyriä, äiskä poimii pari viinimarjaa, sitten siellä oravakuusen alla kasvaa piparminttu ja kuolemattomien yrtti, kasvihuoneesta napattiin basilikaa ja chilejä. Iltalenkki ei ole pitkän pitkä, mutta eri antoisa vai satoisa.

Terveyttä pakkaseen talveksi. 

 

 Teesekoitukset kun laittaa tommoseen leivinpaperitötteröön ja pakkaseen, hyvää tulee. Talvella rullaa auki toisesta päästä ja senkun kaataa teepannuun. Lehdet ovat kuin kuivattuja, vain väri ja maku on parempi kuin kuivatussa. Ja pääsee helpolla. Toisessa tällä kertaa pelkkää piparminttua, toisessa sekoitus steviaa, minttua ja kuolemattomien yrttiä.

Mitä tulee kun risteytetään myyrä ja orava?

Zau. Tästä alkaa Myrtin sunnuntaipuutarha-uutiset.

 

 Chilisato on lupaava. Lupaa hyvää hikeä iskän otsalle tulevaksi talveksi.

Tieteellisessä tutkimuskasvihuoneessani elelee tulevaa hyttyspopulaatiota.  Biologi sisälläni näkee tuossa pinnalla hyttysen munat.

  

 Arktinen osasto suosittelee kesähelteillä kokovartalokiveystä. Tutkimuspäällikkömyrtikkö on jo useamman kesän suositellut viileitä kiveyksiä kaikille pitkäkarvaisille.

 Näköhavaintoja jättiläiskuusista?

 Pian ei aukea pergoilan portti, ei.  Villiviini on jätetty villiintymään. Ei hyvä ei.

 Minimansikkasadosta on tulossa kohtuullinen, vähän siellätäällä tontin pusikoissa.

 Mehitähtiasiantuntijan kolmivuotisessa tutkimuksessa on päädytty siihen, että elää se talvetkin pienessä saviruukussa pihanperällä. Niin.

 Päivän sää. Cameliajasmike tuoksuu etelästä, lännestä ja pohjoisestakin. Voimakkaat on tuoksutuulet.

 Väriterapialla voimia päivään. Nuohoa keltaisia ja liiloja rehuja mieluusti monesti.

 

 Sieltä miä sen löysin, takapihalta. Harvinainen Mojito, muskatellsalvia.

Rippijuhlakauden suosikkeja. Ruusu. Punainen.

 Viikon pähkinä. Where is the cat? Vastaukset voi lähettää toimituksen blogilootaan.

 Viikon uutiskasvi. Piippuköynnös. Tuo mikä kiipiää katolle. Vaivaton, huoleton ja viheliäisen vahva jos pitää raivata tietä tikkaille.

 Kevennyksenä kolmen kuvan kissasarjakuva.

"Myyrän möykyn sisältä löytyy käytävä, katsohan näin...

 ... hiukan vielä avitetaan nuin...

... sitten tiukka katse oravaan omenapuussa. Jonain päivänä se tipahtaa avonaiseen myyränkoloon, sitten miä sille näytän. Kaksi kärpästä kerralla. Mitä tulee kun risteytetään myyrä ja orava? Se jää nähtäväksi."

Hyvää illanjatkoa täältä Myrttilän toimituksesta.

Multaa tötteröön

 

Chilin taimet ovat sen verta venuneet, jotta on aika tehdä taimipotteja äiskän kanssa.

Täällä vanha linkki taittelusta.

Kyllä tänne lootaan sopii vielä, taita taita lisää vaan...

Tämon ihan susi. Onneksi miä olen laadunvalvojana.

Multaa tötteröihin, jotta päästään istutteleen...

Miä hiukan lepään kunnes iskä tuo tullessaan lisää taimimultaa.

Eilen illalla oli hianot revontulet, me mentiin pimiällä niitä katteleen koko perhe.

Ehkä yläkautta yöllä

 Iskä laittaa äiskälle kasvihuoneen sisälle. Suojelee kuulemma chilin taimia kissalta. What a fuck? Katsotaan kuka on ovelin.

 Niin on höttönen ja ryppynen tuo muovikin.

 Ehkä yläkautta yöllä...

 

Siellä ne nyt ovat. Ensimmäiset chilin siemenet piilotettuna. Täältä kun miä vahdin, näen ne ekana, kun pullahtavat kissan herkkupalat pinnalle. Häh häh...

Mitä kuuluu herra Habanero?

Chilit ovat kasvaneet silmissä viime viikkoina, vasemmalla takarivissä. Takaseinällä pensastomaatti, tanskan vienti, kirsikkatompsku ja amppeleissa tietty amppelisimmoiset.





Meikäkollin tehtävänä on tarkkailla ja ohjailla muurahaisliikennettä, joskus joudun jopa kylmästi harventamaan populaatiota.







 Vesimeloonit ovat lähteneet kasvuun. Ans kattoo mitä niistä kasvaa vai kasvaako mitään.







Tässä. Miä kolli iha ite olen nämä siemenestä kasvattanut. Karvat ovat ylpeydestä niin pörhöllään, jotta hyvä kun mahdun tuosta kasvihuoneen ovesta kulkemaan.







Kuvassa näkyy nuo kasvatussäkkien tekstit, mutta ihan livenä nuo samettikukat ja piparmintut peittävät aika hyvin tuota rumaa säkkiä. Tuossa olisi kyllä tuotesuunnittelulle paikka. Nyt epätoivoisesti peitän tuota biolania, jos säkit olisivat kauniita, ilman räiskyviä tekstejä, voisin kehuskella, nämä ovat biolanin säkkejä. Nii. Mieti sitä.






Mikäpä tässä on kölliessä kasvihuoneen lämmössä, tiilikäytävän viileydessä, oviaukon tuulessa... Tsau, miä jään nautiskelemaan kauniista aamusta.

Mutta metsä oli jees.

Terve teille. En oo kerenny postaileen kiireiltäni, mutta nyt tulee oikeen kuvamaratooni.







Kasvihuoneeseen ei tullut lootia vielä tänä keväänä, iskällä on kiireitä miun ulkoilutarhojen kanssa. Miä kyllä sanoin äiskälle, jotta kasvaahan ne nuissa säkeissäkin, mutta hää ei yhtään tykkää nuista biolanin mainosteksteistä. Puhui jotain jotta piilottaa ne pajujen alle tai risujen tai sammaleen, katotaan mitä keksii...







Takarivi on erisorttii chilii ja chilii ja chilii ja sitten eessä on vuoroon paria eri samettikukkaa ja piparminttua. Niitten hajun pitäisi pelotella öttiäisiä, saas nähdä.







Nää amppelitomaatit miä ihan ite kasvatin siemenestä, muistat varmaan kuin miä niitä koko alkukevään vahdin sisällä.







Tuoksumiakkaliljoille laitettiin jo pajutuet etukäteen, vielä saavat olla kasvihuoneessa, jotta sit kerkeisvät kukkia.







Nyt on riittänyt mukavasti tuoreruokaa. Oon miä syöny ihan mahettomasti kaikkii itikoi ja pörriäisiikin, vaikka äiskä niistä varottelee.







Miulta kysyttii mikä se simmonen lipstikka on. No. Se on liperi, simmonen maustekasvi. Tää on lihaliemikuutioiden alkuperäinen mauste. Käy sitten iha kaikkeen ruokaan. Luin tuolta juuri jotta jos laittaapi vaniljajätskiä ja lipstikkaa tehosekottimeen, saa hyvän jälkiruuan. Pitää sanoo äiskälle jotta kokeillaan. Mutta lihakeittoon ehdoton.







Tämon arovuokko sanos Jaanu-täti.







Miä käyn joka päivä Röllön haudalla katsomassa että on nättinä. Sitten miä istahdan ton hautakiven päälle ja piän piänen muistohetken.







Iskä on saannu jo valmiiksi tuon miun pienemmän etelänpuoleisen tarkkailutasanteen. Tuosta pääsen suoraan olohuoneen tuuletusikkunasta kulkemaan. Sitten tuol ylhäällä on simmonen piäni tasanne, josta näen paremmin naapurin hauvan aitaukseen tuon viinirypälerisukon yli.







Jos miä haluun tarkkailla naapureita,  miä kiipeen mäntyyn. Sitten pitää kyllä ottaa valjaat käyttöön sanos äiskä.







Eräänä kauniina päivänä me lähettii koko perhe yhelle mökille. Mettässä on kivaa. Paitsi yksi juttu. Siellä pitäisi kävellä vetten päällä. Ei käy. Tätä kollia ei kuseteta. En menny vaikka kaikki kuin maanitteli. Vai vielä laiturille, pöh.







Mutta metsä oli jees.







Menkäähän tekin jo kotionne, rupee niin suuta kuivaan tämä lörpöttely. Tsau.