Multaa tötteröön

 

Chilin taimet ovat sen verta venuneet, jotta on aika tehdä taimipotteja äiskän kanssa.

Täällä vanha linkki taittelusta.

Kyllä tänne lootaan sopii vielä, taita taita lisää vaan...

Tämon ihan susi. Onneksi miä olen laadunvalvojana.

Multaa tötteröihin, jotta päästään istutteleen...

Miä hiukan lepään kunnes iskä tuo tullessaan lisää taimimultaa.

Eilen illalla oli hianot revontulet, me mentiin pimiällä niitä katteleen koko perhe.

Muhkean punaiseksi

Meille on taasen kertynyt nurkkiin kaikkee toisille tarpeetonta. Tää me maalataan äiskän kanssa simmoseksi muhkeen punaiseksi. Ensten otetaan toinen klaffi poies, jotta saadaan tästä meiän käyttöön kätevämpi ja sirompi. Ai mikä tää on? Käännäppä pää nurinperin. Tää on seljällään oleva puoliympyrän mallinen pöytä. Tässä miä sitten makaan tuossa ikkunan eessä ja tsiikaan variksia. Jos puhtia riittää niin tuosta kirjakaapista takana tulee sininen tai vihriä tai keltainen, oranssi...  Kattellaan.







Ruuvaa, ruuvaa... miä pikkasen tästä autan...






Ooppa eri varovainen sen levyn kanssa niissä rappusissa!







Tässä toinen löytö. Tuo pöytälevy vanhasta tietsikkapöydästä, puuvajaan oli ressukka hyljätty. Ei kaipaa maalia, ei mitään, ruuvilla kiinne vanhaan levyyn vain. Vanha ei oikeen toiminut ompelupöytänä, tuppasi kangas tarttumaan siihen kiinne, mutta tuossa luistaa kangas ja ompelu :)






Kasvuiässä olevan kollin päiväunen aika. Tsau.
Menkäähän jo tekin siintä <3 

Askarteluhuoneen peltilokerikko

 

Pikkuveljen työpaikalla pistettiin palasiksi tämmöisiä iänkaiken vanhoja peltisiä kortistokaappeja. Onneksi hää oli valppaana ja muisti siskon, joka tulee iloiseksi kaikennäköisestä vanhasta rojusta :)

Pari päivää meni pesemiseen. Pöly oli ainaskin 60-luvulta peräisin. Hapertuneiden nimilappujen tilalle leikkelin tuommoiset väritunnisteet. Maalikaupan väriliuskat on kätevää materiaalia moneen. Nyt pitää vain päättää, luotanko värimuistiini vai kirjoitanko jonkin erillisen listan siintä mitä missäkin värissä on vai liimaisiko nuihin vihjeitä päälle. Esim kultainen muovisydän lokeroon mikä pullistelee kultasydämiä. Pitää miettiä.
Hali pikkuveljelle <3

Taimipotteja sanomalehdestä

Nyt kun on päästy taittelun makuun, tehdäänkin taimipotteja sanomalehdistä. Nythän niitä tarvitaan.

Ohjeen laitoin TÄNNE.

Teekannun tarina

 Olen etsinyt mieluisaa teekannua jokusen kuukauden. Ystävän kanssa kirpputorilla kohtasin tuollaisen saksanhirvi teekannun, johon heti ihastuin. Ystäväni katsoi minua merkitsevästi.  "Ookoo, ehkä se ei sitten olekkaan niiiin iihana." :D

Pari viikkoa myöhemmin samalla kirpparilla mieheni nappasi tuon saman kannun käsiinsä "Onpa komea kannu!" Ja niin saksanhirvi sai uuden rakastavan kodin.

Tumppuloota

Tänään on kierrätetty viinilaatikkoa. Kanteen saranat ja ylijäämä kahva. Pohjaan pienet huopatassut ja pintaan huonekaluöljyä. Miä oon niin persjalkanen etten koskaan ylety löytämään tumppuja ja pipoja hattuhyllyn päältä, niinpä tänä talvena kaivankin ne lipaston päältä upouudesta tumppulootastani. Mimpelle kiitos lootasta!

Toisen roska on toisen aarre.

 Kannatti avata suunsa. Vuosi sitten aloin jutteleen, jotta kuin kiva ois simmonen helmiverho. Eilennä sitten Marja-ystäväiseni luovutti miulle jonkun roskana hylkäämän vanhan verhon. Tarvittiin vain vettä ja saippuaa, jonkun verran saksimista ja maalaamista. Ja eikun naulat oven päälle ja tadaa... miulla on nyt helmiverho. Kiitos Marja!

Röllö heitti pari varvia verhon läpi ja kävi maate. "No joo, kelpaa".

Esikot siivilään

Kun nyt uusiokäyttölinjalle lähdettiin, niin tässä: kakkuvuoka ja lävikkö ovat hauskoja kukka-astioita. Tuohon vuokaan tarttee tietty kastella varovaisesti, kun siin ei ole nuita lävikön reikiä.

Lakanan uusi elämä

Sain Marjalta 70-luvun lasten lakanan. Tehtävänä oli antaa lakanalle uusi elämä. No, siintähän tuli keittiöön keväiset verhot. Kuvaaminen olikin hankalaa, mutta jos tuosta nyt selvän saisi.