Miä pääsin lautapojaksi ja olinkin eri tarkkana, jotta toistekin pääsen mukaan. |
Saisinkohan miäkin sahata? |
Enkös näytäkin ihan oikeelta lautakollilta? |
Voi iskä, siä pudotit purua. Kauheesti hyvää pyöriskelypurua. |
Juu juu kyl miä pitelen, sahaa vain. |
Sitten me syötiin välillä ja otettiin ruokanokoset. |
Miä kun oon viälä piäni, sain sitten leikkiä kun en enää jaksanut sahata. Tässä vanhan katajan nuuskutusta. |
Pieni, mutta niin reipas!
VastaaPoistaMyrtti, olet ensiluokkainen lautakolli! Hieno korvakarvojen sojotus, tarkkana olemisesi ei jää kenellekään epäselväksi :-)
VastaaPoistaTaatusti tulee hyvä kun on noin reipas lautapoika mukana työssä :)
VastaaPoistaTupsluurit tuli kyllä tarpeeseen, kun taas olit toimessa mukana täräkkänä. Oot kyllä ihka oikee lautakolli. Joo.
VastaaPoistaIlmankos meillä lautahommat tökkii, kun puuttuu kunnon apuri. Kyllä oletkin tarkkaavainen ja innokas - harvemmin on noin hyviä apureita : )
VastaaPoistaMahtava apulainen, aina siellä missä tarvitaan :)
VastaaPoistaKiva kuulla sinusta pitkästä aikaa. Kyllä sä olet ihan mielettömän komea lautakolli, ja iskän paras apuri!
VastaaPoistaKylläpä siellä on reipas apuri! Tulee varmasti pian valmista!
VastaaPoistaMoi Myrtti,kiva nähdä sinua taas kuvissa. Murot ovat maistuneet niin minulle kuin naapurin Nesillekkin.
VastaaPoistaKiitos
Kiva lukea tämän blogin kirjoittajan tekstejä. Jatka samaan malliin!
VastaaPoistaNiin Siperiankissaa, että... Oot ihan kuin meidän Leo noissa remonttihommissa, ties vaikka oisitte sukua!
VastaaPoista