tiistai 21. heinäkuuta 2009

Utsjoki. Me mennään lomalle osa 5.



Inarilainen käpy.


Naavaa Myössäjärven aarnialueella.


Jokainen itseään kunnioittava turisti kiipeää Karhunpesäkivelle ja sitten vielä samanmoinen kipuaminen sinne näköalapaikalle mistä näkyy Inarinjärvi. Askelmia reilut 450.


Mutta matkalla voi salapäiten huilata, kun mukamas kuvailee kaikkia känkkäoksia ja maisemia. Antaa saksalaisrouvien kirmata hikiotsalla juoksujalkaa ylös.


Entäs kun on takana yli 400 askelmaa ja kamerasta loppuu patterit. Ehdotin isännälle ihan rauhalliseen sävyyn, jotta jos hää kipasis parempi kuntosena hakeen uudet patterit autolta. Murahti vaan ja jatkoi ylöspäin, merkillistä. Mutta kun sitten aikamme jäähyteltiin pattereita, niin saatiin vielä tuo kuva napattua huipulta.


Porttipahdan poro.


Pikkanen kukka.


Patoniva.



Portti Utsjoen kirkkotuville. Matka kirkkoon oli pitkä, niinpä reissu kesti helposti viikonkin ja nuissa tuvissa yövyttiin. Kun mentiin Utsjoen markkinoille, meinas se jotta mennään kirkkoon.

Ajoissa kun tultiin, jouti ennen kirkkoon menoa tekeen kauppaa kirkkotupa-alueella.


Etualalla turvekammi, jossa asui aikanaan Abraham Helander perheineen.


Turvekammin sisältä.



Tässä oikeen monitoimitupa, peräjälkeen vessa, navetta, talli ja kirkkotupa.



Saunatupa. Savusauna ilmeisesti on vieläkin käytössä, kun sisältä löytyi melekosen mustia muovivateja.


Ja taasen näitä samoja pieniä kukkia, niitä on jokapaikassa.


Kirkkotupien taustalla näkyy Mantojärvi.


Itte kirkko olikin sitten tien toispuolen pikkaisen kipuamisen päässä.

Utsjoen eka kirkko oli Tenojoen varressa. Perimätieto sanoo jotta vihollinen sytytti kirkon ja mukana paloivat kaikki kylän asukkaat. Tää nykyinen kirkko on miun laskuopin mukaan neljäs, ja rakennettu 1850.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2009

Raudanjoki. Me mennään lomalle osa 4.



Vielä Saarenkylästä.


Huom. tuo siisti sydän avaimen reiän ympärillä. Olipa vaikeesti sanottu, heh.


Ounasjokea. Kommenteissa jo kyseltiinkin onko vesi raikasta, jup kyllä se on.


Jejee, lapissa ollaan, pukki löytyi. Vähän on jäykän sorttinen, mutta lomallahan sekin on tietty.


Mutta nää pukin pikku oravat ei olleet ollenkaan jäykkiä. Väkisten tunkivat poseeraamaan ja seurustelemaan pukinpajalla.




Riippusilta. Vai onko se riippusilta, kun on tuommosten vaijerien varassa? Hyvin hytkyi kuitennii. Vikaköngäs - Napapiirin retkeilyaluetta.


Hötkyvän sillan alla kuohuu Raudanjoki.


Tuo on sillan kumpasessakin päässä. Pisti miettiin pari kertaa, menenkö vai enkö, mutta tietty menin. Varuiksi jätin 20 metriä isäntään. On se sen verta iso. Mutta äiti olisi jäänyt toiselle rannalle ruikuttaan, hih, vai kuinka?

lauantai 18. heinäkuuta 2009

Ounasjoki. Me mennään lomalle osa 3.



Kukkain kelluu Ounasjoessa.


Ollankohan me nyt lapissa? Ei tää miusta näytä vielä lapilta, tää näyttää Rovaniemeltä. Eikä pukkiakaan olla viellä nähty, eikä poroja, elikkäs sovitaan ettei tämä oo viäl lappi.


Ounasjoki saa alkunsa Ounastunturin juurella sijaitsevasta Ounasjärvestä, joka sijaitsee Enontekiön kunnassa. Nimi Enontekiö tarkoittaa suurten jokien, enojen synnyttäjää. Kunnan alueelta saavat alkunsa myös Muonionjoki, Ivalojoki ja yksi Tenojoen haaroista. Nii.


Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki yhtyy Rovaniemellä Kemijokeen. Yksittäisenä jokena Ounasjoki on pisin vapaana virtaava joki Suomessa ja viimeinen rakentamaton suurjoki maan rajojen sisällä, pituutta on noin 300 km. Jos etten tienneet.

ps. juu ja Anja tiäs kertoo, että Tornionjoki se vasta mahottoman pitkä onkiin, ainaskiin 510 km, se nyt on ainaskin Euroopan pisin vapaana virtaava vaikka Ruottista lähteekin.


Ovnnesjohka.

perjantai 17. heinäkuuta 2009

Pyhäjoki. Me mennään lomalle osa 2



Juu lappiin ollaan matkalla vieläkin, mutta tänään päädyttiin Pyhäjoelle.


Kuvia Kielosaaresta.


Kyllä suomen kesä on kaunis.


Tuo tuossa. Suomen vanhin puusilta. Täällä Pyhäjoella.


1833 päätettiin pitäjänkokouksessa jotta rakennetaan uusi silta. Kustannusarvio oli 13883 ruplaa.


Talonpojat valittivat kyllä kiviarkkusillan suurista kustannuksista, kun oli ollut useita perättäisiä katovuosia. Mutta ei simmosia valituksia otettu kuuleviin korviin.


Niinpä silta valmistu 1837. Sillä on pituutta reilut 77 metriä. Veistotavasta päätellen osa kannattajista on edelleen alkuperäisiä.


Hyi h.... Tuo lonkero luikerteli kiven rakosesta. Mutta eihän meillä täällä suomessa ole tuommosii, eihän?

torstai 16. heinäkuuta 2009

Ähtäri. Me mennään lomalle osa 1



Aamulla lähdettiin lappiin, muttei jaksettu kun Ähtäriin asti. Saas nähdä onko lappiin pitkä matka.

Ähtärissähän mennään aina eläinpuistoon, niin mekin. Tässä teitillekkin kuvia, jotta pääsette tunnelmaan. Tuossa ekassa kuvassa murjottaa täpläkauris.


Kattokaatten kun on komia häntä lumileopardilla ja söpöläisiä vauvojakin.


Se on sitten saukko, se makoilee majassaan melekosen tyytyväisen näköisenä.

lorts lorts latinaks


Visenttejä. Jo on elukkaa nimellä viskattu. Visentti. Höh.


On tullu pöllöllekin pömppövattaa. Saattaa olla tornipöllö, mutta niin pöllöjä ollaan ettei nyt varmoja ollakkaan.


Tää oli miun lempparipöllö, tunturipöllö. Istuskeli just sen näköisenä jotta tiesi komia olevansa.


Tv-pöllö vai viirupöllö. Pöllö kuitennii.


Hanhen pylly.


Majavan nenä.


Läppähännän keppi.


Kisumisu.


Majava kuivalla maalla.


Kertokaa nyt joku kuka tämä on. Maanläheinen väritys kumminkin.


älg - elk - hirvi


Hirven pää.


Karva sarvessa.


Herra tai rouva huu.


Äiti-nalle.


Isi-nalle.




pienet nallet